Tyrsky löysi innostavia esimerkkejä vesiensuojeluun, ravinteiden hallintaan ja lannan käsittelyyn

Suomalainen tapa suojella vesiä ja hallita ravinteita on vain yksi monista mahdollisista. Euroopasta ja Yhdysvalloista löytyy kiinnostavia malleja vaihtoehtoisista toimintatavoista.

Esimerkiksi Tanskassa typen hallinta perustuu tiukkaan sääntelyyn ja kirjanpitoon. Ruotsissa taas tuetaan viljelijöitä rahallisesti, jotta he voivat hankkia typpisensorit työkoneisiinsa. Typpisensorin avulla lannoitus voidaan mitoittaa paljon tarkemmin, sillä ravinteiden tarve saattaa vaihdella huomattavastikin eri peltolohkojen välillä.

Myös lannan käsittelystä voisi ottaa oppia. Esimerkiksi Espanjassa eläintuotannon lietelantaa kasvitilallisille välittävän yrityksen toiminta on saatu kannattavaksi modernin kaluston, välivarastojen ja kasvitilojen lannan arvostuksen lisäämisen avulla. Saksassa taas on kehitetty kuorma-auto, joka voi lannan kuljetuksen paluumatkalla ottaa lastin rehua.

“Kaikkia muissa maissa käytössä olevia järjestelmiä ei voi tai kannata kopioida Suomeen ainakaan suoraan. Esimerkiksi lannan käsittelyn kannattavuus riippuu pitkälti eläintiheydestä. Suomi voisi kuitenkin ottaa oppia esimerkiksi Tanskan määrätietoisesta biokaasupolitiikasta ja kokeilla Ruotsissa suosittua rakennekalkitusta”, toteaa selvityksen laatinut tutkimusjohtaja Kati Berninger Tyrskystä.

Maatalouden vesiensuojelun, ravinteiden hallinnan ja lannan käsittelyn esimerkkejä ulkomailta -selvitys laadittiin osana JÄRKI-hanketta. JÄRKI on Baltic Sea Action Groupin ja Luonnon- ja riistanhoitosäätiön yhteinen ponnistus, jonka tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden ja vesiensuojelun järkevä edistäminen maa- ja metsätaloudessa. Työ hakkeen parissa jatkuu parhaillaan luonnon monimuotoisuuden ja riistanhoidon teemalla.

Berninger, Kati (2014) Maatalouden vesiensuojelun, ravinteiden hallinnan ja lannan käsittelyn esimerkkejä ulkomailta