TUTKIJAHAASTATTELU: Marie Korppoo mallintaa ravinnekuormitusta

Monipuolinen kansainvälinen opintotausta

Olen tutkija Suomen ympäristökeskuksessa vesistömalliryhmässä. VEMALA-malli on koko Suomen kattava ravinnekuormitusmalli, eli työskentelen veden laadun mallintamisen parissa. Samassa ryhmässä on vierähtänyt jo 10 vuotta. 

Minulla on monipuolinen opintotausta. Olen insinööri, vesiensuojelun asiantuntija ja hydrologi. Suoritin perustutkintoni Ranskassa ja Isossa-Britanniassa. Tämän jälkeen opiskelin vielä Aalto-yliopistossa vesi- ja ympäristötekniikkaa. Aallossa keskityin luonnon prosesseihin: mitä sellaista ympäristössä tapahtuu, että vesiekosysteemien ravinnetaso muuttuu?

Vuonna 2012 huomasin, että VEMALA-ryhmässä oli Sykessä tehtävä avoinna, joka vastasi juuri kiinnostuksenkohteitani eli luonnollisten prosessien vaikutuksien mallintamista meren ravinnekuormitukseen.

Mallintaminen ei olekaan niin vaikeaa

Miten kiinnostuin mallintamisesta? Yliopistossa Ranskassa löysin hyvän mentorin, joka näytti, miten pieni Visual Basic -malli ohjelmoidaan. Opin ensin lukemaan koodia, mutta oman koodin tuottaminen tuli aika nopeasti sen jälkeen. Sykessä saa myös mukavasti apua ohjelmoimiseen, sillä talosta löytyy monia osaajia. 

Innostuin VEMALA-mallin parissa työskentelystä, koska saamme ryhmän kanssa kehittää mallia itse eteenpäin, ja pääsemme kiinni mallin varsinaiseen koodiin eli sen rakennuspalikoihin. Tämän vuoksi ryhmämme voi vastata eri projektien ja mallien käyttäjien yksityiskohtaisiinkin kysymyksiin

Käyttäjälähtöistä kehittämistä ja mallin testausta

Yleensä päivän aikana kehitän VEMALA-mallin koodia ja testaan mallia eri projekteille, joiden parissa työskentelen – kuten tässä KATOT-hankkeessa. Olemme projektiperustainen ryhmä, eli rahoituksemme tulee eri projekteista ja useista lähteistä. Hankkeiden kautta pystymme kehittämään mallia vastaamaan paremmin sen käyttäjien tarpeisiin. 

Minua kiinnostaa erityisesti, millaisia muutoksia tapahtuu vesiekosysteemeissä. Olen työskennellyt bio-geokemiallisen mallin kehittämisen parissa keskittyen siihen, mitä tapahtuu joissa ja järvissä ja vähemmän siihen, mitä maalta valuu vesiin. 

Aiheet vaihtelevat siis paljon, mistä pidän kovasti. Erilaisten ilmiöiden mallintaminen vaatii myös kekseliäisyyttä. Innovoinnin lisäksi kahlaamme läpi jo olemassa olevaa kirjallisuutta ja tutkimusta, ja kirjoitamme erilaisia tutkimusraportteja. Olemme pieni ryhmä, mutta tuotamme tärkeää tietoa monille muille ryhmille, kuten merialueiden mallintajille tai ELY-keskuksille, jotka suunnittelevat vesienhoitoa valuma-aluetasolla.

Luottamus malliin on kasvanut vuosien mittaan. Tavoitteenamme on myös rakentaa siitä käyttäjäystävällisempi ja suoraviivaisempi, jotta käyttäjien olisi helpompaa ymmärtää mallin antamia tuloksia. 

10 vuotta sitten meillä oli malli, joka kuvasi vain typen ja fosforin sekä kiintoaineksen kokonaiskuormituksen. Nyt se kuvaa myös esimerkiksi biologisesti käyttökelpoisia ravinteita, joita muun muassa levät käyttävät kasvuunsa. Erilaisen ja muuttuvan kuormituksen ymmärtäminen on tärkeää ekosysteemien kannalta.

Tavoitteena löytää paras skenaario kuormituksen vähentämiseksi

KATOT-hankkeessa tutkimme Antti Räikkeen ja Markus Huttusen kanssa ravinnekuormaa Itämereen. Tuotamme päivittäisen maalta tulevan kuormituksen mallin Suomen valuma-alueelta Itämereen. Lisäksi tuotamme skenaarioita esimerkiksi maatalouden ravinnekuormasta, kun käytetään erilaisia hillintäkeinoja. Lisäksi tuotamme ilmastoskenaarioita merimallintajille. Samantyyppistä tietoa tuotamme ELY-keskuksille vesienhoitosuunnitelmiin. 

Erittelemme myös ravinteiden eri lähteitä, eli minkä verran kuormitusta tulee eri lähteistä eri alueilla. Tämä mahdollistaa vähennystoimien mahdollisimman tehokkaan suunnittelun. Erilaisilla skenaarioilla autamme suunnittelemaan toimia, jotka sopivat parhaiten tietyille alueille tai tietyn tyyppisille valuma-alueille tai rannikkoalueille. Malli ja skenaariot auttavat ymmärtämään eri alueiden ympäristön erityispiirteitä. Yksinkertaisesti ilmaistuna tavoitteenamme on löytää paras hillintäkeino, jolla saavutetaan kuormituksen tavoitetaso.

KATOT-hankkeessa suora linkki tavoitteiden ja toiminnan välillä

Minulle tärkeintä on yhteistyö eri työpakettien tutkijoiden välillä. KATOT-hanke tuo yhteen eri organisaatioita ja eri tieteenalojen tutkijoita, jotka tutkivat samaa asiaa systeemin eri tasoilla. Yhdet tutkijat laskevat ja mallintavat kuormituskattoja ja eri skenaarioita, toiset erilaisia toimia ja sitten tulokset raportoidaan merien mallintajille. Hankkeessa on siis suora linkki tavoitteiden ja toiminnan välillä: mihin haluamme mennä ja miten pääsemme sinne – ja mikä on lopputulos muutoksen jälkeen. 

Vaikka hanke on lyhyt, sillä on tärkeä rooli. Hanke luo hyvät raamit eri mallien saumattomalle yhdistämiselle. Toivottavasti nämä hyvät yhteydet säilyvät myös hankkeen jälkeen. KATOT-hanke onkin yksi erinomainen tapa viestiä VEMALA-mallinnuksen parissa tekemämme työn tuloksista. Tarjoamme myös erilaisia vaihtoehtoja ja skenaarioita, eli suoraa apua päätöksentekoon. 

Takaisin KATOT-hankkeen etusivulle