Vieremän kunnan ilmastonmuutokseen sopeutumistyö vauhtiin: tuloksena konkreettinen toimintasuunnitelma

Kehitimme Vieremän kunnan ilmastonmuutokseen sopeutumistyötä ja pilotoimme samalla suunnittelemaamme kunnille suunnattua ilmastonmuutokseen sopeutumisen pikastartti -mallia kevään 2026 aikana. Laadimme samalla Vieremälle käytännönläheisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman alusta loppuun.

Sopeutumisen pikastartilla suoraan asiaan

Työ käynnistettiin määrittelemällä Vieremän ilmastonkestävyyden tärkeimmät painopisteet: vahva ja elinvoimainen elinkeinoelämä, maa- ja metsätalous sekä kuntalaisten hyvinvointi ja peruspalveluiden turvaaminen.

Näiden pohjalta tehtiin paikalliset ominaispiirteet huomioiva riskikartoitus. Siinä huomioitiin ilmastonmuutoksen suorien, fyysisten riskien lisäksi myös välilliset vaikutukset, kuten raaka-aineiden toimitusketjujen häiriöt. Erityistä huomiota kiinnitettiin siirtymäriskeihin – eli sääntelyn, teknologian ja markkinoiden muutoksiin, joita vähähiiliseen yhteiskuntaan siirtyminen tuo tullessaan.

Sopeutumistoimenpiteiden työstöä varten järjestettiin toimialakohtaiset työpajat maaliskuussa 2026. Työpajoissa esille nousi laajasti eri teemoja huoltovarmuudesta kuntalaisten harrastusmahdollisuuksiin. Esimerkiksi lumien sulaminen maaliskuussa herätti pohtimaan, miten vieremäläisille tärkeä hiihtoharrastus ja kunnan identiteetti voidaan turvata tulevaisuudessa.

Hyväksytty riskitaso auttaa tavoitteiden asettamisessa

Kaikilta ilmastoriskeiltä ei voida suojautua, eikä se ole taloudellisesti järkevää. Siksi pilotoidussa mallissa pohdittiin tavoitteiden asettamisen tueksi hyväksyttyä riskitasoa.

“Riskitason hahmottaminen auttaa asettamaan selkeitä ja mitattavia sopeutumistavoitteita”, kertoo Tyrskyn Pirjo Jantunen. ”Se tarkoittaa, että määritellään kunnan sietokyky eli rajat sille, millaisia vahinkoja voidaan sietää ja mitkä asiat on suojattava kaikissa olosuhteissa.”

Ylätasoisen tavoitteen, esimerkiksi “kuntalaisten arki on sujuvaa myös tulevaisuuden ilmastossa” lisäksi voidaan asettaa riskikohtaisia tavoitteita, kuten esimerkiksi ”kriittinen infra on suojattu kerran 100 vuodessa tulevalta tulvalta”.

Monihyötyisyys toimenpiteiden kulmakivenä

Vieremällä toimenpiteiden valinnassa painoi erityisesti monihyötyisyys: yhdellä toimenpiteellä haluttiin edistää mahdollisimman montaa tavoitetta samanaikaisesti. Tämä on Vieremällä jo aiemmin hyväksi havaittu toimintatapa. Esimerkiksi kunnan kriittisten kiinteistöjen sähkönsaanti sään ääri-ilmiöiden varalle päätettiin turvata biokaasukäyttöisellä varavoimakoneella, joka tuottaa normaalioloissa sähköä sähköautojen latauspisteelle. Ratkaisu parantaa  samanaikaisesti myös huoltovarmuutta, hyödyntää paikallista kiertotaloutta ja vähentää päästöjä.

Kevään aikana tehty työ ei jää pöytälaatikkoon, vaan suunnitelma etenee nopeasti päätöksentekoon. Suunnitelman tavoitteista ja toimenpiteistä keskusteltiin kesällä Vieremän kunnanvaltuuston strategiakokouksessa. Syksyllä suunnitelma viedään valtuuston varsinaiseen käsittelyyn. Hyväksymisen jälkeen se liitetään osaksi kunnan ilmastosuunnitelmaa.

Tätä kautta sopeutumissuunnitelma siirtyy osaksi kuntastrategiaa. Sen toimenpiteet otetaan huomioon talousarviosuunnittelussa ja lopulta kunnan päivittäisessä arjessa.

Työ hoksautti ajattelemaan varautumista uudesta kulmasta

”Kokeilun suurin oppi oli oivallus siitä, että monet kunnan jo tekemät tai suunnittelemat asiat ovat itse asiassa ilmastonmuutokseen varautumista, vaikka niitä ei olisi aiemmin sillä nimellä kutsuttu”, Vieremä 2.0 -ohjelman projektipäällikkö Ritva Vasara kertoo.

Vieremän kunta oli erittäin tyytyväinen Tyrskyn tarjoamaan valmiiseen prosessiin ja fasilitointiin, jotka auttoivat jalostamaan työpajojen materiaalit suoraan konkreettisiksi toimenpide-ehdotuksiksi. Kokeilun ansiosta sopeutumistyö eteni Vieremällä huomattavasti joutuisammin ja systemaattisemmin kuin omin voimin tehden.

“Aiemmin sopeutuminen ja siihen liittyvä viestintä ovat helposti jääneet arjen kiireessä etäisiksi. Kokeilun myötä varautumisen tärkeys osana normaalia kunnan suunnittelua valkeni aivan uudella tavalla”, Ritva toteaa kokeilun merkityksestä Vieremän sopeutumistyölle. ”Saimme kokeilun aikana paljon aikaan, ja tästä on hyvä jatkaa ilmastonmuutokseen sopeutumistyötä eteenpäin. Tyrsky luotsasi meitä prosessin läpi asiantuntevasti aina riskien ja vaikutusten kartoittamisesta toimenpiteiden systemaattiseen priorisointiin ja suunnitelman viimeistelyyn saakka. ”

Työ oli osa Itä-Suomen Elinvoimakeskuksen koordinoimaa Hiilineutraali Pohjois-Savo – vastuullisesti ja vaikuttavasti -hanketta, jota rahoitettiin Euroopan aluekehitysrahastosta sekä Pohjois-Savon liiton kehittämisrahastosta.