TUTKIJAHAASTATTELU: Janne Ropponen päivittää KATOT-hankkeessa rannikkomallijärjestelmää

Mallintajana SYKEssä 

Teen virtaus- ja vedenlaatumallinnusta sekä sisävesillä että myös rannikolla, rannikolla keskittyen enemmän vedenlaatupuoleen. Rakennan kokonaisia mallijärjestelmiä, jotka yhdistävät muita malleja ja muuta asiantuntemusta yhdeksi järjestelmäksi. KATOT -hankkeessa työskentelen FICOSin eli rannikon kokonaiskuormitusmallin parissa.

Olen ollut töissä SYKEssä vuodesta 2010. Koulutukseltani olen fyysikko. Opiskelin Jyväskylän yliopistossa pääaineenani fysiikkaa, ja olen opiskellut myös matematiikkaa ja tietotekniikkaa. Valmistumisen jälkeen mietiskelin, mitä tekisin, ja osoittautui että SYKEssä oli paikka mallinnukseen liittyen, joten hain sitä, sain paikan ja sillä tiellä ollaan edelleen. Työskentelen SYKEn Jyväskylän toimipaikassa – minulle tuli yllätyksenä, että SYKEllä on toimipiste samassa rakennuksessa yliopiston kanssa! Tein fysiikan puolella simulointeja ja mallinnusta alun perinkin, ne tosin liittyivät hiukkaskiihdyttimiin ja plasmafysiikkaan, mutta mallinnus on mallinnusta, on se sitten veden laatua tai elektronin lentoratoja. Eivät siis sinänsä eroa toisistaan, samat periaatteet pätevät joka tapauksessa. 

Työnkuva KATOT -hankkeessa

Lyhyesti sanottuna, työnkuvanani on FICOS -rannikkomallijärjestelmän päivitys. Mallinnusaika oli alun perin vuodesta 2006 vuoteen 2014. Nyt päivitämme lähtötiedot niin, että järjestelmällä pystytään mallintamaan rannikkoalueet ainakin vuoteen 2020 asti. Meillä on paljon henkilöitä, jotka keräävät materiaalia muista mallinnusjärjestelmistä ja syöttävät dataa kuormituksesta. Tehtäväni on kerätä nämä kaikki tiedot järjestelmään kokonaisuudeksi ja varmistaa, että mallijärjestelmä päivittyy oikealla tavalla ja siten toimii KATOT-hankkeessa erilaisten mallinnusskenaarioiden pohjana. 

Mallinnusten avulla voimme käytännössä nähdä, millä tavoin muutos kuormituksessa vaikuttaa rannikolla veden laatuun ajallisesti ja paikallisesti. Meillä on mallissa mukana kaikki tunnettu kuormitus, ja pyrimme saamaan mallin laskeman nykytilan niin realistiseksi kuin mahdollista. Tämän jälkeen voimme mallintaa muutoksia ja katsoa, miten ne mahdollisesti vaikuttavat systeemiin. Voidaan esimerkiksi muuttaa kuormituksen määrää tai aluetta, johon kuormitus kohdistuu. Näin voidaan ensin simuloida muutos ja nähdä, mitä vaikutuksia sillä on, ennen kuin oikeasti tehdään muutoksia. 

KATOT -hankkeessa kiinnostaa parhaan asiantuntijuuden ja tiedon yhdistäminen

Tietysti hankkeessa kiinnostavaa on se, että malli saadaan päivitettyä! Koko hankkeen kannalta kiinnostavaa on se, että KATOT -hankeporukassa on suuri määrä asiantuntemusta ja kokemusta mukana. Hankkeessa kootaan yhteen asiantuntijuus ja kaikki tieto, mitä meillä tällä hetkellä on. Tulosten perusteella saadaan suosituksia tai jopa ymmärrystä siitä, mikä on rannikkovesien kuormitustilanne ja miten mahdolliset muutokset vaikuttavat. Mallit ovat aivan olennainen osa tätä. 

Mielenkiintoisinta on se, että hyödynnämme potentiaaliamme ihmisten, asiantuntijuuden ja mallien suhteen maksimaalisesti. KATOT -hanke on todella tehokas: suhteellisen pienellä työmäärällä saadaan aika paljon aikaan, kun on koottu paras osaaminen yhteen. On myös kiinnostavaa nähdä, miten mallimme tuottavat numeroita, ja miten ne vaikuttavat lopputulokseen. 

Perustutkimus on tehty jo aiemmin, ja hankkeessa kootaan monen alan tuloksia vaikuttavaksi paketiksi. Kiinnostavaa on erityisesti hankkeen lopputuote: oli se raportti tai mikä tahansa, on se kiteymä tästä kaikesta. Sitä odotan eniten, kun kaikki ovat tehneet oman osuutensa KATOT-hankkeeseen. 

Takaisin KATOT -hankkeen etusivulle