KATOT
BLOGI: Ravinnekuormituksen vähentämisen keinoja eri toimialoilla
Jotta Suomen rannikkovesien hyvä tila toteutuisi, tarvitaan suuria ravinnekuormituksen vähenemiä. Vähennystoimia tarvitaan mm. maatalouden, metsätalouden ja kalankasvatuksen toimialoilla, joista kullakin on omat erityispiirteensä. Menetelmien käyttöönottoa tukemaan tarvitaan kullekin toimialalle suunniteltuja tehokkaita ohjauskeinoja. Lisäksi olisi tarpeen tutkia ravinnepäästökaupan toimivuutta. KATOT-hanke järjesti sidosryhmille 21.3.2023 webinaarin, johon osallistui yhteensä 55 henkilöä. Tilaisuudessa keskusteltiin ravinnekuormituksen vähentämisestä erityisesti kolmella hankkeen…
Lue lisääWebinaari: Rannikkovesien ravinnekuormituksen vähentäminen – KATOT-hankkeen alustavia tuloksia
Lämpimästi tervetuloa kuulemaan KATOT -hankkeen alustavia tuloksia rannikkovesien ravinnekuormituksen vähentämiseen liittyen ja keskustelemaan niistä tiistaina 21.3. klo 9-11. Webinaari on avoin kaikille ja se järjestetään Teams -yhteydellä. Ilmoittauduthan tilaisuuteen etukäteen tällä lomakkeella. Ilmoittautuneille lähetetään linkki tilaisuuteen edeltävänä päivänä. Tilaisuuden alustava ohjelma: 9:00-9:15 Rannikkovesien ravinteiden kuormituskatot Vivi Fleming (SYKE) 9:15-9:45 Skenaarioita kuormituksen vähentämiseksi Lauri…
Lue lisääTUTKIJAHAASTATTELU: Marie Korppoo mallintaa ravinnekuormitusta
Monipuolinen kansainvälinen opintotausta Olen tutkija Suomen ympäristökeskuksessa vesistömalliryhmässä. VEMALA-malli on koko Suomen kattava ravinnekuormitusmalli, eli työskentelen veden laadun mallintamisen parissa. Samassa ryhmässä on vierähtänyt jo 10 vuotta. Minulla on monipuolinen opintotausta. Olen insinööri, vesiensuojelun asiantuntija ja hydrologi. Suoritin perustutkintoni Ranskassa ja Isossa-Britanniassa. Tämän jälkeen opiskelin vielä Aalto-yliopistossa vesi- ja ympäristötekniikkaa. Aallossa keskityin luonnon prosesseihin:…
Lue lisääTUTKIJAHAASTATTELU: Janne Ropponen päivittää KATOT-hankkeessa rannikkomallijärjestelmää
Mallintajana SYKEssä Teen virtaus- ja vedenlaatumallinnusta sekä sisävesillä että myös rannikolla, rannikolla keskittyen enemmän vedenlaatupuoleen. Rakennan kokonaisia mallijärjestelmiä, jotka yhdistävät muita malleja ja muuta asiantuntemusta yhdeksi järjestelmäksi. KATOT -hankkeessa työskentelen FICOSin eli rannikon kokonaiskuormitusmallin parissa. Olen ollut töissä SYKEssä vuodesta 2010. Koulutukseltani olen fyysikko. Opiskelin Jyväskylän yliopistossa pääaineenani fysiikkaa, ja olen opiskellut myös matematiikkaa ja…
Lue lisääBLOGI: Kotimaista kalaa toivotaan lisää ruokapöytiin – miten vähennetään kalankasvatuksen ympäristökuormitusta?
KATOT -hankkeen ensimmäinen blogikirjoitus käsittelee kalankasvatusta: kotimaisen kalan kasvatusta halutaan lisätä samalla kun Itämeren rannikkoalueen ravinnekuormitusta pyritään vähentämään. Kati Berninger ja Lauri Niskanen käsittelevät blogissaan kalankasvatuksen ravinnekuormitusta ja keinoja sen vähentämiseksi, sekä muita kalankasvatukseen liittyviä kysymyksiä. Lue blogikirjoitus tietokäyttöön -sivustolta! Takaisin KATOT -hankkeen etusivulle
Lue lisääTyöpaketti 1: Kuormituskatot rannikon hyvän tilan saavuttamiseksi
Työpaketissa tuotetaan ehdotus merialuekohtaisiksi kuormituskatoiksi Suomesta lähtöisin oleville typpi- ja fosforipäästöille. Lisäksi työpaketissa eritellään eri kuormitussyötteistä tulevien kuormitusten vaikutus meren tilaan. Työpaketissa on neljä tavoitetta: Rannikon kokonaiskuormitusmallin (FICOS) päivitys vuoden 2020 tasolle Suomenlahden, Saaristomeren ja Selkämeren merialueilla Fosfori- ja typpiravinteiden kuormituskattojen laskeminen Suomen rannikolle Eri tavoin kohdistuvan kuormituksen merkitys kuormituskattojen saavuttamisessa Seuranta ja vertailu…
Lue lisääTyöpaketti 2: Ravinnekuormitus Itämereen
Työpaketissa arvioidaan rannikkoalueelle päätyvä ravinnekuormitus tällä hetkellä. Lisäksi simuloidaan tulevaisuuden ravinnekuormitusta vaihtoehtoisin toimialakohtaisin vähennyksin. Työpaketissa on neljä tavoitetta, joiden toteuttamisessa käytetään pitkälti vesistöjen ravinnekuormitusmallia (VEMALA). Työpaketissa selvitetään: Suomen nykyinen ravinnekuormitus Itämereen ja eri kuormituslähteiden osuus ravinnekuormituksesta merialueittain. Eri kuormituslähteistä tulevan ravinnekuormituksen muutokset merialueittain Epäorgaanisen ravinnekuorman osuus kokonaiskuormasta ja sen muutokset merialueittain 2000−2020 niiden kuormituslähteiden…
Lue lisääTyöpaketti 3: Toimialojen kuormituksen vähennyspotentiaali
Työpaketin tavoitteena on arvioida fosfori- ja typpikuormituksen vähennyspotentiaali ja sen saavuttamiseksi vaadittavat toimenpiteet maataloudelle, metsätaloudelle, kalankasvatukselle ja muille valikoiduille toimialoille. Työssä hyödynnetään työpaketti 1:ltä saatavaa tietoa kuormituskatoista ja työpaketti 2:lta tulevaa tietoa nykyisestä ravinnekuormasta. Toimialakohtaisia muutospotentiaaleja kartoitettaessa hyödynnetään työpaketin 5 sidosryhmäyhteistyötä. Työpaketti 3 tuottaa tietoa valittujen toimialojen (alkutuotanto: metsätalous, maatalous, kalankasvatus) ravinnekuormituksen vähennyspotentiaalista merialtaittain. Valitut…
Lue lisääTyöpaketti 4: Taakanjako ja ohjauskeinot
Työpaketin tavoitteena on tuottaa tietopohjainen näkemys toimialojen välisestä taakanjaosta kuormituskattojen saavuttamiseksi. Käytännön tuotoksena on valikoituja toimialoja koskevia ohjauskeinoanalyysiin perustuvia ehdotuksia kannustin- ja sääntelyuudistuksista. Toimialat valitaan kuormituksen vähentämismahdollisuuksien perusteella. Mukaan nostetaan tarpeen mukaan toimialoja, jotka nykytilanteessa voivat kantaa perusteettoman raskasta taakkaa vesiensuojelutoimista. Ohjauskeinoanalyysissä on kolme vaihetta: Kartoitetaan yleiset ja kullekin sektorille erityiset ravinnekuormituksen vähentämiseen vaikuttavat instrumentit…
Lue lisääTyöpaketti 5: Koordinaatio, viestintä ja vuorovaikutus
Työpaketin tavoitteena on hankkeen töiden koordinointi, huolehtien työpakettien välisestä yhteistyöstä, tulosten laadusta ja ajantasaisuudesta sekä yhteissuunnittelusta ohjausryhmän kanssa. Toisena tavoitteena on koordinoida ja fasilitoida vuorovaikutusta sidosryhmien ja tiedon hyödyntäjien kanssa. Sidosryhmäyhteistyö on hankkeessa kaksisuuntaista, ja se tapahtuu mm. haastattelujen ja sidosryhmätilaisuuksien kautta syksyn 2022 ja alkuvuoden 2023 aikana. Kolmantena tavoitteena on tuottaa hankkeen tulokset selkeässä…
Lue lisää