TUTKIJAHAASTATTELU: Marie Korppoo mallintaa ravinnekuormitusta

Monipuolinen kansainvälinen opintotausta   Olen tutkija Suomen ympäristökeskuksessa vesistömalliryhmässä. VEMALA-malli on koko Suomen kattava ravinnekuormitusmalli, eli työskentelen veden laadun mallintamisen parissa. Samassa ryhmässä on vierähtänyt jo 10 vuotta.  Minulla on monipuolinen opintotausta. Olen insinööri, vesiensuojelun asiantuntija ja hydrologi. Suoritin perustutkintoni Ranskassa ja Isossa-Britanniassa. Tämän jälkeen opiskelin vielä Aalto-yliopistossa vesi- ja ympäristötekniikkaa. Aallossa keskityin luonnon prosesseihin:…

Lue lisää

TUTKIJAHAASTATTELU: Janne Ropponen päivittää KATOT-hankkeessa rannikkomallijärjestelmää

Mallintajana SYKEssä    Teen virtaus- ja vedenlaatumallinnusta sekä sisävesillä että myös rannikolla, rannikolla keskittyen enemmän vedenlaatupuoleen. Rakennan kokonaisia mallijärjestelmiä, jotka yhdistävät muita malleja ja muuta asiantuntemusta yhdeksi järjestelmäksi. KATOT -hankkeessa työskentelen FICOSin eli rannikon kokonaiskuormitusmallin parissa. Olen ollut töissä SYKEssä vuodesta 2010. Koulutukseltani olen fyysikko. Opiskelin Jyväskylän yliopistossa pääaineenani fysiikkaa, ja olen opiskellut myös matematiikkaa ja…

Lue lisää

BLOGI: Kotimaista kalaa toivotaan lisää ruokapöytiin – miten vähennetään kalankasvatuksen ympäristökuormitusta?

KATOT -hankkeen ensimmäinen blogikirjoitus käsittelee kalankasvatusta: kotimaisen kalan kasvatusta halutaan lisätä samalla kun Itämeren rannikkoalueen ravinnekuormitusta pyritään vähentämään. Kati Berninger ja Lauri Niskanen käsittelevät blogissaan kalankasvatuksen ravinnekuormitusta ja keinoja sen vähentämiseksi, sekä muita kalankasvatukseen liittyviä kysymyksiä.   Lue blogikirjoitus tietokäyttöön -sivustolta!     Takaisin KATOT -hankkeen etusivulle

Lue lisää

Työpaketti 1: Kuormituskatot rannikon hyvän tilan saavuttamiseksi

Tyrsky-konsultointi | Tyrsky Consulting

Työpaketissa tuotetaan ehdotus merialuekohtaisiksi kuormituskatoiksi Suomesta lähtöisin oleville typpi- ja fosforipäästöille. Lisäksi työpaketissa eritellään eri kuormitussyötteistä tulevien kuormitusten vaikutus meren tilaan.   Työpaketissa on neljä tavoitetta: Rannikon kokonaiskuormitusmallin (FICOS) päivitys vuoden 2020 tasolle Suomenlahden, Saaristomeren ja Selkämeren merialueilla Fosfori- ja typpiravinteiden kuormituskattojen laskeminen Suomen rannikolle Eri tavoin kohdistuvan kuormituksen merkitys kuormituskattojen saavuttamisessa Seuranta ja vertailu…

Lue lisää

Työpaketti 2: Ravinnekuormitus Itämereen

Tyrsky-konsultointi | Tyrsky Consulting

Työpaketissa arvioidaan rannikkoalueelle päätyvä ravinnekuormitus tällä hetkellä. Lisäksi simuloidaan tulevaisuuden ravinnekuormitusta vaihtoehtoisin toimialakohtaisin vähennyksin.   Työpaketissa on neljä tavoitetta, joiden toteuttamisessa käytetään pitkälti vesistöjen ravinnekuormitusmallia (VEMALA). Työpaketissa selvitetään: Suomen nykyinen ravinnekuormitus Itämereen ja eri kuormituslähteiden osuus ravinnekuormituksesta merialueittain. Eri kuormituslähteistä tulevan ravinnekuormituksen muutokset merialueittain Epäorgaanisen ravinnekuorman osuus kokonaiskuormasta ja sen muutokset merialueittain 2000−2020 niiden kuormituslähteiden…

Lue lisää

Työpaketti 3: Toimialojen kuormituksen vähennyspotentiaali

Tyrsky-konsultointi | Tyrsky Consulting

Työpaketin tavoitteena on arvioida fosfori- ja typpikuormituksen vähennyspotentiaali ja sen saavuttamiseksi vaadittavat toimenpiteet maataloudelle, metsätaloudelle, kalankasvatukselle ja muille valikoiduille toimialoille. Työssä hyödynnetään työpaketti 1:ltä saatavaa tietoa kuormituskatoista ja työpaketti 2:lta tulevaa tietoa nykyisestä ravinnekuormasta. Toimialakohtaisia muutospotentiaaleja kartoitettaessa hyödynnetään työpaketin 5 sidosryhmäyhteistyötä. Työpaketti 3 tuottaa tietoa valittujen toimialojen (alkutuotanto: metsätalous, maatalous, kalankasvatus) ravinnekuormituksen vähennyspotentiaalista merialtaittain. Valitut…

Lue lisää

Työpaketti 4: Taakanjako ja ohjauskeinot

Tyrsky-konsultointi | Tyrsky Consulting

Työpaketin tavoitteena on tuottaa tietopohjainen näkemys toimialojen välisestä taakanjaosta kuormituskattojen saavuttamiseksi. Käytännön tuotoksena on valikoituja toimialoja koskevia ohjauskeinoanalyysiin perustuvia ehdotuksia kannustin- ja sääntelyuudistuksista. Toimialat valitaan kuormituksen vähentämismahdollisuuksien perusteella. Mukaan nostetaan tarpeen mukaan toimialoja, jotka nykytilanteessa voivat kantaa perusteettoman raskasta taakkaa vesiensuojelutoimista. Ohjauskeinoanalyysissä on kolme vaihetta: Kartoitetaan yleiset ja kullekin sektorille erityiset ravinnekuormituksen vähentämiseen vaikuttavat instrumentit…

Lue lisää

Työpaketti 5: Koordinaatio, viestintä ja vuorovaikutus

Työpaketin tavoitteena on hankkeen töiden koordinointi, huolehtien työpakettien välisestä yhteistyöstä, tulosten laadusta ja ajantasaisuudesta sekä yhteissuunnittelusta ohjausryhmän kanssa. Toisena tavoitteena on koordinoida ja fasilitoida vuorovaikutusta sidosryhmien ja tiedon hyödyntäjien kanssa. Sidosryhmäyhteistyö on hankkeessa kaksisuuntaista, ja se tapahtuu mm. haastattelujen ja sidosryhmätilaisuuksien kautta syksyn 2022  ja alkuvuoden 2023 aikana. Kolmantena tavoitteena on tuottaa hankkeen tulokset selkeässä…

Lue lisää